Menneitä muistellen

Näin talvisaikaan on mukava muistella menneen jahtikauden tapahtumia. Jousta tuli kannettua mukana lähes koko syksy ja tilanteita riitti. Pääsin yrittämään useampaa teertä ja jopa metsoakin pääsin nuolilla hätyyttelemään mutta heikoin tuloksin. Vasta kanalinnustuksen viimeisenä päivänä  rupes nuolet osumaan.

                                       Kameramies hieman myöhästyi videoinnissa :)

Tammikuu tulikin kytättyä ahkeraan jäniksiä ja kauriita. Olin eräänä lauantaina kyttäämässä kauriita, kun ruokinnalle tepasteli kaksi rusakkoa. Toinen rusakko (kuvassa) pysähtyi noin 8 metrin päähän ja tarjosi kylkeä. Ei muuta kuin pinni kohilleen ja keppi matkaan. Pakomatka osuman jälkeen vajaa metri.

Tammikuun 26. ja taas oltiin ständillä kyttäilemässä. Reilun parin tunnin istumisen jälkeen tuli ruokinnalle viisi kaurista. Siinä vaiheessa rupesi jännitys nousemaan ja lievä palelu katosi samantien. Noin varttitunnin odottelun jälkee yksi vasoista asteli hieman erilleen muista ja huomasin ampumatilanteen koittaneen.  Hitaasti jousi vireeseen, tarkka tähtäys etujalan taakse ja nuoli matkaan. Vaimea läpsähdys kieli nuolen osumasta ja kauriit säntäsivät metsään. Tilanteen rauhoituttua kipusin puusta alas tarkistamaan ampumapaikkaa. Paikalta löytyi verinen nuoli. Ei muutakuin nuoli talteen ja seuraamaan jälkiä metsään. Heti alkumetreillä rupesi löytymään verijälkiä ja toivo ensimmäisestä kauriista jousella rupesi vahvistumaan. Noin 40 metriä seurattuani näin lumessa tumman möykyn, "siellä se on!"  Ensimmäinen jousella saamani kauris oli tosiasia.


Kireitä jänteitä!
-Jouni

Uusi jahtikaveri

Pohjanpystykorva Vinskin Vili tuli taloon 8.2.2013

Vilillä on jo paljon koirakavereita ja lisää tuli viime viikonloppuna.

                                                Vilistä ja Nipsusta tuli heti kavereita.

                            Sitten oli karhukoirien vuoro. Hieman epäilyttää mennä tutustumaan.

 Pienen empimisen jälkeen oltiinkin jo nokikkain. Hemuli haluaisi jo heittää yläfemmat Vilin kanssa.

                                                              Merellä Oulussa.

                                                 Kaikkia kasveja on mukava maistella.

 

Poseerausta

 

Vili pääsi tutustumaan 11 kuukautta vanhaan pohjanpystykorva Salamaan. Salamalla oli heti sipiasiaa, mitäköhän pojilla mielessä.

-Jouni

Jousimetsästys

Tämä tuhansia vuosia vanha metsästysmuoto kuuluu tänä päivänä yhä useamman metsästäjän harrastuksiin, kuten myös minunkin. Tässä blogissa keskitytään pääasiassa jousimetsästykseen mutta saattaapi tarinan tynkää löytyä muustakin.

 Hieman omista vermeistä. Jousena Mathews HeliM 70#, etutähtäin Apex, nuolihylly Nap Apache, nuoliteline ArrowWeb,  Nuolina Carbon Express Mayhem Hunter, laukaisulaite Scot Rhino XT, metsästyskärkinä olen käyttänyt kolmiteräisiä kiinteitä leikkureita,

 Vasemmalta alkaen: taulukärki (harjoitteluun), blunttikärki "kolkkakärki" (voidaan metsästää pienempiä riistaeläimiä kuten pyitä),  Nap Hellrazor ja Qad Exodus (sopivat lopuille riistalajeille joita suomessa saa jousella metsästää)

 Olen tykästynyt käyttämään värikkäitä sulkia ja wrappi teippiä nuolissa. Näyttää omaan silmään hyvälle ja auttaa löytämään luonnosta.

Jouselle kannattaa olla hyvä laukku kuljetukseen, esim tämmöinen kova kantinen. Pysyypähän jousi paremmassa kunnossa, eikä tähtäimet väänny.

Näillä päästään alkuun.

Kireitä jänteitä! -Jouni

Jousimetsästyksen erikoisblogi avattu

Tämä erikoisblogi kertoo jousimetsästysharrastuksesta. Suuri osa blogin metsästyskertomuksista syntyy Kärsämäellä Pohjois-pohjanmaalla, Sydänmaankylän linturikkailla kairoilla.

Yksi kirjoittajista on kolmikymppinen Jouni Seppälä, joka on harrastanut jousimetsästystä kolmisen vuotta. Saalistakin on saatu, mm. metsäkauris, teeriä, jäniksiä, rusakkoja.

Jouni kouluttaa tällä hetkellä Pohjan Pystykorvan pentua avuksi jousimetsästykseen.